päätin jättää perheen. en kykene puhumaan vanhempien kanssa mistään, saati sitten ilmaisemaan lähtöpäivämääräni. ensimmäiset muutama kuukausi meni ok, mutta sitten ongelmat vyöryivät ylitse. on suuri ongelma, jos ei vanhempien kanssa pysty puhumaan asioista.

okei, ongelma on täälläolo. en halua edes nähdä vanhempia tai lapsia enää. saati sitten puhumaan heille. eilisaamuna halusin vain mahdollisimman nopeasti siirtyä huoneestani ulos, ketään näkemättä. ironista oli, lapset näkivät minut, ja pomppivat iloisesti perässäni laulellen, jutellen ja kysellen kaikkea maan ja taivaan väliltä. pieni näkymätön kyynel viersi silmäkulmastani.

ahdistavaa olla talossa. oikeasti, en halua olla heidän kanssaan enää missään tekemisessä. kaikki tämä on muuttunut muutamassa päivässä. haluan pois täältä. eilen menin yöllä kolmen aikaan keittiöön syömään "aamupalani", ettei tarvitsisi sitten aamulla marssia sinne. siellä yleensä on aina joku.

kysymys kuuluu, mitä sitten. valtiota en vaihda. ystäviäni en haluaisi vaihtaa. laitoin nettiin aupairprofiilini, ja tajusin, että löydän perheen vaikka viikossa jos haluan. haluanko? yksi perhe haluaisi tänä iltana puhua kanssani. äärimmäisen rikas, talossa on mm. viisi kylppäriä ja siihen kuuluu kahden jaardin puistoalue, erittäin rikkaalla alueella. yleensä aupairin viikkotaskuraha on 60-80 puntaa, mutta he tarjoaisivat 120. nopeasti laskettuna se on reilu 7 punnan verotonta tuntipalkkaa (taskuraha+"vuokra"+ruoka). he tuntuvat tosin vaativankin jo ammattimaista asennetta lasten kanssa puuhasteluun, ja onko minusta? lisäksi, menettäisin ystäväni. en tiedä, haluanko edes jutella heidän kanssa.

toinen mahdollisuus. lähetin muutamaan yritykseen cv:ni, jotka hakevat suomenkielistä asiakaspalvelijaa tai kääntäjää. tein sen kerran vajaa vuosi sitten, ja soittivat minut haastatteluun. (en mennyt koska olin löytänyt jo työn.) tässä tuntipalkka liikkuu 8,5-10 punnan tienoilla, mutta verojen jälkeen... 6,5-7,5 puntaa -hetkinen, siis huonompi kuin ökyrikkaan perheen aupairina!

suomenkielen asiantuntijana saisin 8h päivässä työskentelemällä 1100£/kk, verojen jälkeen reilu 800. 330 siitä menisi vuokraan, ehkä 150 ruokaan, 70 matkakuluihin, näin viikkotaskurahani olisi 60£ -siis PUOLET HUONOMPI kuin rikkaassa perheessä aupairina ollessani. plussana toki olisi vapaus, oma kämppä, miinuksena työelämä olisi luultavasti rankempaa.

mitä minä haluan?

ja mihin minusta on.

jos rahan perään lähden, lähden itse asiassa aupairiksi (taloudellisesti kröh hyvin toimeen tulevaan). en ennen piitannut rahasta, mutta tässä vuoden mittaan kädestä suuhun -periaatteella eläminen (rankka työnteko, jotta saisi edes katettua kulunsa) on opettanut rahankin jonkinasteisen arvon. luultavasti lähden kuitenkin juuri siihen suuntaan, kuin nokka sillä hetkellä minua kuljettaa.