tästä se lähti käyntiin. todennäköisesti viimeinen viikko tässä perheessä.

pikkuveli on tänään semmoisella tuulella, että kokeilee tänään aivan varmasti. mitä voi tehdä. isä on saman katon alla. näistä tekijöistä lähtee käyntiin tämän maanantaiaamun vitutus.

jätin pojat pelaamaan tietokonepelejä, kuten joka aamu, noin tunniksi, mutta eritoten tänään haluaisin vain jättää heidät sinne. häipyen itse pihalle ulkoilemaan.

oli liian hieno viikonloppu. liian hieno, että voisi aloittaa täällä taas.

brightoniin ovat muuttaneet kaikki englannin homoimmat homot. homot, jotka haluavat näyttää olevansa homoja. brighton on sateenkaarikaupunki.

oli liian hieno viikonloppu. maksoin viisi puntaa yhdestä vauhdikkaasta huvipuistolaitteesta (siis yhdestä ajelusta eh eh), enkä edes kadu. saita olen, mutta se oli niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin mahtava. huusin onnesta sen kieputtaessa minua, "I LOVE IIIIIT; I LOVE IIIIIT!!!". niin, ja kiipesin eilen muute isoon puuhun, kun ajattelin, että miksi ei. kun olin.... 5-6m korkealla, katsoin maahan, ja tajusin et ei vittu, miten mä pääsen alas. en oo hetkeen pelänny niin paljon. kymmenen minsaa siinä kestiki

törmäsin poikaan, joka oli vuosia sitten matkustanut eteläafrikkaan tarkoituksena viettää siellä parin viikon loma. siellä ollessaan poika heitti paluulippunsa roskiin ja päättäny, ei perkele, minä jään tänne. poika palasi takas kotimaahansa kuuden vuoden jälkee.

kuulin naisesta joka oli 21-vuotiaana lähtenyt yksin puoleksi vuodeksi hong kongiin seikkailemaan, vain reppu selässään.

maanantaivitutus on kyllä tänään suuren suuri.