näitä päiviä kun en voi sietää mitään.

en työpaikkaa. *toimistoa, pahanmakuista kahvia kahviautomaateista, stressiä, jatkuvaa pyrkimystä tehokkaampaaseen toimintaan, solmiomiehiä ja korkokenkänaisia mustissa... se on typeryyttä.

en ihmisiä. *ilkeilyjä, lapsellisuutta, en edes mukavia ihmisiä, en edes ihmisiä edes käsitteenä.

en tätä kaupunkia. *ihmisiä, tilattomuutta, ahtautta, katsonpa mihin ilmansuuntaan vain, siellä löytyy kymmenkerroksisia taloja, pari lentokonetta ja kasoittain masentuneita ihmisiä.

en mitään. *edes kavereita. huom. itseasiassa en kaverisuhteita oo viime aikoina ede ylläpitänyt että................ onko niitäkään......

mikä minut voi pelastaa? voisin mennä luolaan maalaamaan muutaman muun ihmisen kanssa egyptiläisten ukkeleiden ja tulinuotioitten kuvia.